Piikittelyjä
Niskan oireilu jatkui ja oikeastaan vaan paheni niin, että ensiavussa piti käydä niskakipujen vuoksi useamman kerran. Muutamien viikkojen aikana niskakivut vain yltyivät, ja lopulta ensiavussa päätettiin kokeilla radikaalimpaa ratkaisua kuin pelkät kipulääkkeet ja relaksantit.
Päätetiin ottaa avuksi niskan puuduttaminen.
Muistan hyvin, kuinka vaimon niskaan laitettiin ainakin omasta mielestäni varsin järeän näköisellä neulalla puudutusaineen ja kortisonin yhdistelmää. Ensi kertaa mainittiin myös botox-pistosten mahdollisuus.
Puudutus auttoi muutamaksi päiväksi, mutta viikon päästä kipu oli taas yltynyt niin pahaksi, että piikitys uusittiin ensiavussa. Tällä kertaa annettiin kuitenkin vain pelkkä kipupiikki, mutta sen vaikutus oli niin lyhyt, että se kesti vain yön yli.
Seuraavana aamuna tilanne oli sama. Koska ensiapuun ei yleensä oteta potilaita, jos terveysasema on vielä avoinna, suuntasimme terveysasemalle. Siellä annettiin hienoisen epäröinnin ja tarkistusten jälkeen uusi kipupiikki. Pienen odottelun ja seurannan jälkeen pääsimme kotiin.
Kotona vaimo meni heti vuoteeseen lepäämään, mutta vointi kuitenkin huononi ja vaimo alkoi valitella huonoa oloa sekä paineen tunnetta rinnassa. Tilanne oli silloin vielä niin uusi ja äkillinen, että soitin hätäkeskukseen, josta pikaisen tarkistuskyselyn jälkeen luvattiin lähettää ambulanssi.
Ambulanssia odotellessa vaimo tunsi tarvetta nousta ylös ja mennä vessaan. Noustuaan sängystä ja otettuaan pari askelta, matka kuitenkin katkesi vaimon jalkojen pettäessä ja hän alkoi kaatua sängyn viereen. Onneksi olin hänen takanaan varmistamassa ja sain kaapattua hänestä kiinni.
Ensimmäistä kertaa kipu oli vienyt tajun.
Kommentit
Lähetä kommentti