Musiikkia ja mielihyvää

Ikäänkuin joululahjan korvikkeeksi saatu sairasloma siis jatkui edelleen. Ikävä kyllä, niin jatkuivat myös oireet, sairaslomasta ja lääkityksestä huolimatta. Vuosi vaihtui ja tavallaan uuden vuoden merkiksi tuli taas yksi uusi oire.

Korvat alkoivat soimaan.

Oli sihinää ja kohinaa ja vinkumista. Ensin vain vähän, silloin tällöin, ikään kun harjoitellen. Mutta pikku hiljaa kohinaorkesteri oppi soittamaan yhä pidempiä jaksoja kerrallaan ja lopulta sulosoinnut soivat koko ajan, yötä päivää. Korvalääkärilläkään käynti ei paljastanut mitään syytä pään sisäiselle musisoinnille.

Samoihin aikoihin, korvien musiikista riippumatta, vaimo sai lähetteen Kipupoliklinikalle. Virisi taas hienoinen toivonkipinä jostain viisauden ja parannuksen maagisesta lähteestä.

Käynti Kipupoliklinikalla ei oikeastaan ollut normaalia lääkärissä käyntiä ihmeellisempi. Samat kysymykset, samat vastaukset, puolin ja toisin.

Kehon jännitystiloja lievittämään ja tuottamaan mielihyvää ehdotettiin kuitenkin kokeiltavaksi uutta keinoa. Ja tokihan neuvoa haluttiin noudattaa.

Joten jo seuraavana päivänä oli koeajossa uusi patterikäyttöinen värisevä mielihyvän tuottaja.

Hieromalaite!


Edellinen    Seuraava




Kommentit